cheekyViime viikonloppuna keskustelimme perheeni nuorison kanssa politiikasta ja he innostuivat tenttaamaan minua oikein perusteellisesti. Oli kiva huomata, että heistäkin voisi tulla politiikkoja. Mistä sitten keskustelimme?

Keskusteltiin mm. kokouspalkkioista, kokouksissa tarjottavista sämpylöistä ja leivistä, työvaatehankinnoista,johtajuuk
sista yhdentymisen jälkeen ja siitä mitä minä tekisin, jos äänimääräni yltyisi niin suureksi, että voisin saada itselleni kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden. 

Nyt käsittelen asiaa mielikuvien kautta.Tämä keskustelu siis käytiin 8.9.2012 noin klo 18.00 jälkeen Hyppeisissä   Lökholmin
 saaressa ja ilman alkoholipitoisia juomia. (HUOM! SSS:t ei ollut vielä julkaissut Kari Kosken kertomusta siitä miten Uusikaupunki selvisi lamasta):

No mitä tekisin? Vastasin nuorille näin: "Lähtisin kiertämään yrityksiä ja tapaamaan yritysjohtajia,kysyisin heiltä miten he voisivat yritystään laajentaa tai miten he voisivat kehittää toimintaansa, mitä siihen tarvitaan, että he voisivat palkata muutaman työntekijän lisää tai ainakin yhden, jne. En olisi palkannut yrityskonsulttia. Antaisin lomautusten olla ja neuvottelisin työntekijöiden kanssa miten tienattaisiin rahaa kaupungille enemmän. Keskittyisin siihen miten työttömyyden niska taitetaan kokreettisesti ilman jatkuvien konsulttitöiden sumaa.Käyttäisin konsultointityön rahat siihen, että työntekijät tekisivät työtä konsulttien asemasta kaupungin kehittämiseksi, luottaisin siis kaupunkimme työntekijöiden omaan osaamiseen. Antaisin niille mahdollisuuden, jotka tekevät sitä kokreettista työtä, osastot joutuisivat miettimään tarvitaanko osastolla johtajia johtajien perään jne." Keskustelussa kävimme läpi sen miten kaupat saisivat lisää asiakkaita, kun yritystoiminta voisi hyvin. Taittiin siinä mennä taas supistamaan kunnallisen jäteyhtiön työtä lakisääteisyyden rajalle ja lisätä yksityisten jäteyrittämistä oikein huomattavasti. Nuoret antoivatkin lisänimeksi minulle Rouskis-Ritvan ja oli siinä jokin lorukin perässä;o)). 

Yllätyin sunnuntaina, kun avasin illalla kotiin tullessamme SSS:t ja lukiessani Kari Koskesta kirjoitettua kirjoitusta. Totesin olevani niin samalla ajatusviivalla mietteitteni äärellä, kuin Kari Koski on. Hän on nyt sitten johtamassa Raumaa samanlaisin visioin. 
En silti lupaa mitään sellaista, josta en voi pitää kiinni. Ääniäkin tarvitaan ja paljon. Haluaisin kuitenkin yrittää;o))